Luonto: kaiken elämän perusta, sen merkitys ja arvot tulevat ihmisen tajuntaan jo lapsuudesta. Alkusysäys on tärkeä, sen sain aikoinaan vaariltani. Siirryttyäni työelämään, joka on riippuvainen luonnosta, arvot tulivat yhä tärkeämmäksi .Kylvönteon aikoihin luonto puhkeaa kukkaansa. Se on joka kevät yhtä säkähdyttävä tunne.

Vanhojen ihmisten kertomat asiat vanhoista luonnonmukaisista menetelmistä ja luonnonkiertokulusta ovat ehdottoman tärkeitä. Esim. ylä- ja alakuun merkitys on erityisen merkityksellistä, yläkuulle kaadetut puutkin kuivuvat vaikka vesisaavissa.

Vaarivainaani oli se henkilö jonka kanssa tutustuin luontoon varsinkin kalastuksen muodossa. Aamuaikaisella lähdimme vaarin kanssa kalareisuille hiastinlahdelle. Monesti hän nukkui vielä kun menin hakemaan häntä. Lähdin jouvukkeeksi kävelemään kohti rantaa. Vaari tulla köpötteli kotvan kuluttua ja tokaisi: "mittee se poika jo täälä tekkee". En puhunut mitään vaan jatkoin taapertamista. Rantaan saavuttuamme astuimme veneeseen, minä takateliolle ja vaari soutajanpaikalle. Verkot lähestyivät ja hän tarttui verkon yläpaulaan ja minä tietenkin otin sauvoimen. Ensin verkosta tuli särki, sitten hauki ,säynäjä, särki, hauki ja jne. Sitten tapahtui se pahin mitä olin pelännyt, vene kääntyi poikittain, jolloin vaari huusi: " syssee poika syssee". Mistä minä tiesin mitä se tarkoittaa. No, sehän selvisi nopeasti kun hän vähän opasti. Ajattelin, "nyt tai ei koskaan" tai tämä on viimeinen kokureissu vaarin kanssa jos en pysty täyttämään "miehen virkaa" Kaikki hyvin, minusta tuli useaksi vuodeksi "sysseejä".

Luonto on edelleen lähellä sydäntäni. Olen 47-vuotias maanviljelijä Iistä ja luontoharrastuksesta toivon saavani tulevaisuudessa lisäelannon yhdessä avopuolison kanssa. Anita opiskelee myös luonto-ja ympäristöalan perustutkintoa kanssani Oulussa.

Näillä alkuaikojeni kalareissuilla opin tarkkailemaan luontoa ja sen monimuotoisuutta. Suokukot, sorsat, rantasipit, kuovit, lokit ja jopa saukot ja piisamit tulivat tutuiksi.Onneksi näin ne silloin, tä näpäivänä tälläinen näkymä ja tunne on vain mielikuvissa.

Mitä tästä opin: luonto on korvaamaton, jonka säilymisen ja hyvinvoinnin eteen tulen tekemään kaikkeni, jotta se säilyy pitkälle tulevaisuuteen. 

-Jouni Mähönen